Viestintää, viestintää, viestintää

Sil­loin, kun maa­il­ma eli ai­kaa il­man tek­niik­kaa ja so­si­aa­lis­ta me­di­aa, vies­tin­tä hoi­det­tiin pää­asias­sa kas­vok­kain. Naa­pu­ril­le ker­rot­tiin, mis­tä kan­nat­taa käy­dä os­ta­mas­sa par­haal­la hin­ta-laa­tusuh­teel­la vaat­tei­ta tai ke­nen pu­tiik­kia vält­tää. Sit­tem­min vies­tin­nän avuk­si otet­tiin myös sa­no­ma­leh­det mai­nok­si­neen ja mie­li­pi­de­pals­toi­neen — unoh­ta­mat­ta myös pe­rin­tei­siä kirjeitä.

Nyt on vuo­si 2018. Jos ereh­dyt pu­hu­maan kän­nyk­kä­si ää­res­sä sii­tä, mi­ten haa­vei­let lo­ma­mat­kas­ta Bra­si­li­aan, voit ol­la var­ma, et­tä vii­meis­tään huo­men­na Face­book yrit­tää mai­nos­taa si­nul­le lo­ma­mat­kaa sin­ne. Suo­si­tut blog­gaa­jat tah­ko­vat ra­haa sil­lä, et­tä an­ta­vat mie­li­pi­teen­sä yri­tys­ten tuot­teis­ta tai pal­ve­luis­ta. Yri­tyk­sen mai­ne voi kaa­tua se­kun­neis­sa, kun ih­mi­set ovat kän­nyk­kä­ka­me­roi­neen pai­kal­la vää­räl­lä het­kel­lä. Vies­tin­tä on no­pe­aa. Sii­nä mis­sä mum­mom­me ja pap­pam­me jou­tui­vat odot­ta­maan rak­kaal­taan kir­jet­tä usei­ta päi­viä, me her­mos­tum­me, jos What­sApp-ää­ni­vies­tiim­me ei rea­goi­da minuuteissa.

Olem­me Kar­pa­lo­ko­deil­la poh­ti­neet ko­ko vii­me ke­sän vies­tin­tää. Poh­ti­mi­nen ei lo­pu — tus­kin se edes iki­nä lop­puu. Vies­tin­tää kun voi ke­hit­tää ja hioa vaik­ka maa­il­man tap­piin saak­ka. Olem­me työs­tä­neet vies­tin­tä­stra­te­gi­aa ja ‑suun­ni­tel­maa vies­tin­täm­me tuek­si. Olem­me ky­sel­leet työn­te­ki­jöil­tä toi­vei­ta kas­vok­kain, pa­pe­ri­ses­ti ja ano­nyy­mis­ti. Olem­me is­tu­neet Kes­ki-Suo­men yh­tei­sö­jen tu­ki ry:n Vies­tin­tä­rin­gin ta­paa­mi­ses­sa. Olem­me lyö­neet päi­tä yh­teen ja poh­ti­neet itseksemme.

Jos jo­tain olem­me op­pi­neet, niin sen, et­tä vies­tin­tä kos­ket­taa or­ga­ni­saa­tion jo­kais­ta hen­ki­löä. Kun hoi­ta­jat koh­taa­vat asiak­kaat, ta­pah­tuu vies­tin­tää. Kun toi­min­nan­joh­ta­ja lä­het­tää säh­kö­pos­tin, ta­pah­tuu vies­tin­tää. Kun jul­kai­sem­me ar­jen täh­ti­het­kiä Face­boo­kis­sa, ta­pah­tuu vies­tin­tää. Ku­kaan ei pää­se vies­tin­näl­tä kar­kuun, vaik­ka jos­kus täy­del­li­nen so­me- ja uu­tis­pi­men­to te­ki­si it­se kul­le­kin hyvää.

Slo­ga­nik­sem­me va­li­koi­tui rei­lu vuo­si sit­ten yti­me­käs Vä­lit­tä­mi­sen kult­tuu­ria. Se pi­tää si­säl­lään myös vies­tin­nän tär­key­den. Vies­tin­nän avul­la osoi­tam­me vä­lit­tä­väm­me. Osoi­tam­me sen asuk­kail­lem­me, kun koh­taam­me hei­dät kas­vok­kai­ses­sa vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa. Osoi­tam­me sen hei­dän lä­hei­sil­leen pos­taa­mal­la ar­jen het­kiä Face­boo­kiin. Osoi­tam­me sen työn­te­ki­jöil­le ky­se­le­mäl­lä heil­tä hei­dän jak­sa­mi­ses­taan ja työ­hy­vin­voin­nis­taan. Osoi­tam­me sen yh­teis­työ­kump­pa­neil­lem­me jul­kai­se­mal­la vuo­si­ker­to­muk­sen, jo­ka osoit­taa läpinäkyvyyttämme.

Ha­luam­me, et­tä vies­tin­täm­me on teis­tä miel­lyt­tä­vää. Sik­si hei­täm­me­kin pal­lon sin­ne ruu­dun toi­sel­le puo­lel­le. Mi­tä si­nä ha­luai­sit näh­dä Kar­pa­lo­ko­tien Face­boo­kis­sa? Mi­ten ta­voi­tam­me si­nut par­hai­ten? Mi­tä ha­luat kuul­la meistä?

Täs­tä me olem­me kiin­nos­tu­nei­ta, kos­ka vä­li­täm­me.