Työhyvinvointi - mitä se oikein on?

Työ­hy­vin­voin­ti. Tä­tä sa­naa käy­te­tään usein, mut­ta har­voin poh­di­taan, mi­tä se oi­keas­taan on? On­ko se mu­ka­via työ­ka­ve­rei­ta, on­nis­tu­nut­ta esi­mies­toi­min­taa vai si­tä, et­tä työn­teos­ta nau­ti­taan? Ku­ka on vas­tuus­sa työ­hy­vin­voin­nis­ta — työn­te­ki­jä it­se, työ­ka­ve­rit, esi­mies vai ken­ties mah­dol­li­set asiakkaat?

Kar­pa­lo­ko­tien työn­te­ki­jät osal­lis­tui­vat 17.5. DI­KO-hank­keen jär­jes­tä­mään TYHY- eli työ­hy­vin­voin­ti-il­ta­päi­vään. Il­ta­päi­vän tar­koi­tuk­se­na oli viet­tää ai­kaa yh­des­sä se­kä poh­tia työ­hy­vin­voin­tiin liit­ty­viä asioi­ta eri­lais­ten ak­ti­voi­vien teh­tä­vien pa­ris­sa. Poh­dit­ta­va­na oli­kin muun muas­sa työ­pai­kan sol­mu­jen au­kai­sut, oman käy­tök­sen vai­ku­tus työyh­tei­sön hy­vin­voin­tiin, mo­nen ih­mi­sen kaut­ta liik­ku­nei­den tie­to­jen oi­keel­li­suus se­kä työyh­tei­sön arvot.

So­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­riö mää­rit­te­lee työ­hy­vin­voin­nin ko­ko­nai­suu­dek­si, jo­ka koos­tuu työs­tä ja sen mie­lek­kyy­des­tä, ter­vey­des­tä, tur­val­li­suu­des­ta ja hy­vin­voin­nis­ta. Työn­te­ki­jöi­den am­mat­ti­tai­to, työyh­tei­sön il­ma­pii­ri se­kä mo­ti­voi­va joh­ta­mi­nen li­sää­vät työ­hy­vin­voin­tia. (STM.)

STM:n mää­ri­tel­mä työ­hy­vin­voin­nil­le jää mel­ko ab­strak­til­le ta­sol­le — ja niin se jää usein myös ar­ki­pu­hees­sa­kin. TY­HY-päi­väs­sä pää­sim­me­kin poh­ti­maan työ­hy­vin­voin­tiin liit­ty­viä asioi­ta kon­kreet­ti­sel­la ta­sol­la. Jo­kai­nen työn­te­ki­jä muun muas­sa te­ki oman pa­pe­ri­len­no­kin, jo­hon kir­joi­tet­tiin yk­si asia, jos­ta on val­mis luo­pu­maan työyh­tei­sön hy­vin­voin­nin vuok­si. Päi­vän päät­teek­si nä­mä len­no­kit pol­tet­tiin nuo­tiol­la. Luo­pu­mi­nen koet­tiin lii­an jyr­käk­si sa­nak­si, jo­ten yh­des­sä tuu­min pää­tet­tiin polt­taa len­no­kit sym­bo­loi­maan omien ta­po­jen ja käy­tök­sen ke­hit­tä­mis­tä. Li­säk­si työn­te­ki­jät pää­si­vät kir­joit­ta­maan pa­pe­ri­la­puil­le jo­kai­ses­ta työ­ka­ve­ris­taan po­si­tii­vi­sia asioi­ta. Pa­pe­rei­ta jaet­taes­sa useas­ta suun­nas­ta kuu­lui­kin, mi­ten har­voin sa­mo­ja asioi­ta tu­lee sa­not­tua kasvokkain.

Il­ta­päi­vän me­no­ja seu­ra­tes­sa mie­lee­ni juo­lah­ti usei­ta kon­kreet­ti­sia seik­ko­ja, jot­ka edis­tä­vät työ­hy­vin­voin­tia Kar­pa­lo­ko­deil­la. Työ­ka­ve­rin kans­sa jaet­tu huu­mo­rin­ta­ju, asiak­kaan täh­ti­het­ken huo­maa­mi­nen ja tik­ku­pul­lan pais­ta­mi­sen opas­tus ovat pie­niä asioi­ta mut­ta ko­ko­nai­suu­den kan­nal­ta tär­kei­tä. Pääl­lim­mäi­se­nä TY­HY-päi­väs­tä vä­lit­tyi se, mi­ten työn­te­ki­jät naut­ti­vat tois­ten­sa seu­ras­ta. Viih­tyi­sä työyh­tei­sö aut­taa jak­sa­maan työs­sä. Oma roo­li­ni Kar­pa­lo­ko­tien työyh­tei­sös­sä on hie­man poik­kea­va, sil­lä olen vii­me ke­säs­tä läh­tien teh­nyt (kesä)työtäni lä­hin­nä vain toi­mis­tol­la. Tä­män rei­lun vuo­den ai­ka­na on ol­lut ilo huo­ma­ta, mi­ten Kar­pa­lo­ko­tien työyh­tei­sö on na­pan­nut mi­nut hy­vin mu­kaan­sa. Ei­len­kin jo­pa vä­lil­lä häm­mäs­tyin, et­tä mi­nul­le vie­raam­mat työn­te­ki­jät muis­ti­vat ni­me­ni ja mi­ten ku­vaa­via asioi­ta sain omaan lap­puu­ni. Työyh­tei­sö ei to­del­la­kaan muo­dos­tu niis­tä fyy­si­ses­ti lä­hel­lä ole­vis­ta työ­ka­ve­reis­ta, vaan jo­kai­nen sää­tiön toi­mi­ja an­taa oman osan­sa työyh­tei­söön ja si­tä kaut­ta työhyvinvointiin.

Vaik­ka mu­ka­vat työ­ka­ve­rit ovat tär­keä osa­te­ki­jä työ­hy­vin­voin­nis­sa, mie­les­tä­ni tär­kein työ­hy­vin­voin­nin edis­tä­jä on kui­ten­kin oma asen­ne. Vain me it­se voim­me päät­tää sii­tä, läh­dem­me­kö työ­pai­kal­le hy­my huu­lil­la vai nyr­peä il­me kas­voil­la. Seu­raa­val­la ker­ral­la, kun ha­vah­dun ajat­te­le­mas­ta si­tä, et­tä työ­hy­vin­voin­ti­ni oli­si riip­pu­vai­nen muis­ta te­ki­jöis­tä, voi­sin­kin kat­soa pei­liin ja miet­tiä omaa käy­tös­tä­ni. Ke­hun an­ta­mi­nen työ­ka­ve­ril­le ei vie ai­kaa kuin 10 se­kun­tia, ja iloi­sel­la mie­lel­lä jak­saa teh­dä töi­tä te­hok­kaam­min. Hy­väs­sä ly­kys­sä iloi­nen mie­lia­la tart­tuu myös mui­hin työntekijöihin.

TIINA VIERTAMO
Kar­pa­lo­ko­tien kesätyöntekijä

Läh­teet:

STM