Miten järjestöjen rooli muuttuu maakunta- ja sote-uudistuksen myötä? Osa 2

Toi­ses­sa blo­gi­teks­tis­sä si­vuam­me Braxin sel­vi­tyk­sen toi­sen koh­dan ky­sy­myk­siä: Mil­lä kri­tee­reil­lä mää­ri­tel­lään sel­lais­ten jär­jes­tö­jen toi­min­ta, joil­la on ra­ja­pin­to­ja se­kä hy­vin­voin­nin ja ter­vey­den edis­tä­mi­seen et­tä pal­ve­lu­tuo­tan­toon? Mi­ten näi­den toi­mi­joi­den re­surs­sit voi­daan turvata?

Läh­tö­koh­tia

So­te-uu­dis­tus tuo osal­le jär­jes­tö­jen hy­te-toi­min­nois­ta mo­ni­syi­sen muu­tok­sen. Nä­mä toi­min­nat, joi­ta muu­tos kos­kee, ovat nii­tä, jot­ka “ny­kyi­ses­sä jär­jes­tel­mäs­sä ovat toi­mi­neet kun­nan tai kun­tayh­ty­män vas­tuul­la ol­leen pal­ve­lu- ja hoi­to­ket­jun jat­ko­na tai rin­nal­la tai ma­ta­lan kyn­nyk­sen paik­ka­na, jos­sa ih­mi­ses­tä ote­taan ”vii­me het­kel­lä” kop­pi si­ten, et­tei hän pää­dy­kään var­si­nai­seen so­te-pal­ve­lu­ket­jun pii­riin tai et­tä hän on va­paa­eh­tois­ten tuen pii­ris­sä odot­taes­saan pää­syä var­si­nais­ten pal­ve­lui­den pii­riin. Näi­tä toi­min­to­ja ei ole pi­det­ty jul­ki­siin pal­ve­lui­hin yk­si­se­lit­tei­seen ydin­a­lu­ee­seen kuu­lu­vi­na ei­kä toi­saal­ta niil­lä ole kat­sot­tu ole­van ve­ro­tuk­sen, kil­pai­lu­lain­sää­dän­nän tai EU-oi­keu­den­kaan mu­kai­sia es­tei­tä tul­la koh­del­luk­si yleis­hyö­dyl­li­se­nä jär­jes­tö­työ­nä – toi­sin sa­noen ei mark­ki­noil­la ole­vi­na pal­ve­lui­na.” (Brax 2018: 30.)

Jär­jes­tö­läh­töi­set toi­min­nat saa­vat run­saas­ti uusia ra­ja­pin­to­ja so­te-uu­dis­tuk­sen ym­pä­ris­tön muu­tok­sen myö­tä. Seu­raa­vat va­lin­nan­va­pau­den me­ka­nis­mit muut­ta­vat so­te-uu­dis­tuk­sen ra­ja­pin­taa monimuotoisemmaksi:

  1. Suo­ran va­lin­nan palvelut 
    • Jat­kos­sa tuot­ta­ji­na so­te-kes­kuk­set ja ham­mas­hoi­don yk­si­köt (jul­ki­set, yk­si­tyi­set tai 3. sek­to­rin toimijat)
    • Kun­nan pois­tu­mi­nen täs­tä ra­ja­pin­nas­ta, sil­lä maa­kun­ta jat­kos­sa vas­tuus­sa pal­ve­lui­den järjestämisestä
    • Jär­jes­tö­toi­mi­jat te­ke­vät jat­kos­sa yh­teis­työ­tä yh­tiöi­tet­ty­jen so­te-kes­kus­ten, maa­kun­nan lii­ke­lai­tok­sen so­te-kes­kus­ten tai suun­hoi­don yk­si­köi­den kanssa
  2. Asia­kas­se­te­lin pii­ris­sä ole­vat palvelut 
    • Maa­kun­nal­la jat­kos­sa teh­tä­vä­nä tar­jo­ta asia­kas­se­te­liä tiet­tyi­hin toimintoihin
    • Maa­kun­ta voi li­sä­tä pal­ve­lui­den määrää
    • Jär­jes­töt Stea-avus­tuk­sen ja/tai kun­tien tai sai­raan­hoi­to­pii­rien avus­tuk­sen avul­la ovat tuot­ta­neet en­nen näi­tä asia­kas­se­te­lin pii­ris­sä ole­via palveluita
    • Jat­kos­sa toi­min­to­ja tul­laan tun­nis­ta­maan mark­ki­na­läh­töi­sik­si pal­ve­luik­si, joi­hin ei saa an­taa jul­kis­ta tukea
    • Muut hy­te-toi­min­not so­te-pal­ve­lui­den ra­ja­pin­nas­sa tu­lee tun­nis­taa jär­jes­tö­läh­töi­sik­si toi­min­noik­si, sil­lä niis­sä ei voi läh­tö­koh­tai­ses­ti ol­la pääl­lek­käi­syyt­tä asia­kas­se­te­lil­lä mak­set­ta­vien pal­ve­lui­den kanssa
    • Ra­jan­ve­to tu­lee ole­maan han­ka­laa lain­sää­dän­nön ja maa­kun­nan pää­tös­ten tark­ka­ra­jai­suuk­sien takia
  3. Hen­ki­lö­koh­tai­sen bud­je­tin pii­ris­sä ole­vat palvelut 
    • Kun­tien tai kun­tayh­ty­mien kil­pai­lu­tuk­sen tai han­kin­ta­lain sal­li­man suo­ra­han­kin­nan koh­tee­na ole­vat palvelut
    • Pal­ve­luis­sa ei juu­ri­kaan Stean tai kun­tien jul­kis­ta rahoitusta
    • Osaan pal­ve­luis­ta saat­taa tul­la jul­ki­sia ra­hoi­tus­läh­tei­tä, mi­kä tar­koit­taa asia­kas­se­te­lin mu­ka­naan tuo­man muu­tok­sen kal­tais­ta muutosta

Jär­jes­tö­jen yleis­hyö­dyl­li­sen toi­min­nan pii­ris­sä ole­vil­le toi­min­noil­le syn­tyy siis näin uusia ja/tai uu­den­lai­sia ra­ja­pin­to­ja suh­tees­sa lii­ke­toi­min­taan ja nä­mä ra­ja­pin­nat ovat eri maa­kun­nis­sa eri­lai­sia. Näin ol­len on hy­vin to­den­nä­köis­tä, et­tä jot­kut jär­jes­tö­jen hy­te-toi­min­nat ovat toi­sis­sa maa­kun­nis­sa jär­jes­tö­läh­töi­siä toi­min­to­ja ja toi­sis­sa maa­kun­nis­sa nii­tä tuo­te­taan pal­ve­lui­na mark­ki­naeh­toi­ses­ti.” (Brax 2018: 32–33.)

Mi­tä tä­mä tar­koit­taa jär­jes­tö­jen kannalta?

An­ni­ka Saa­rik­ko poh­tii ko­lum­nis­saan Jär­jes­tö­jen me­nes­tys uu­des­sa so­tes­sa vaa­tii yh­teis­työ­tä ja toi­min­taym­pä­ris­tön ym­mär­rys­tä muun muas­sa si­tä, mi­ten nä­mä ra­ja­pin­nat vai­kut­ta­vat järjestöihin.

Al­la on ote hä­nen mie­tin­nöis­tään, jot­ka liit­ty­vät Braxin sel­vi­tyk­sen toi­seen kysymykseen:

So­te-jär­jes­tö­jen osal­ta muu­tos edel­lyt­tää si­tä, et­tä jär­jes­töt it­se tun­nis­ta­vat toi­min­tan­sa luon­teen: on­ko työ jat­kos­sa näh­tä­vis­sä mark­ki­naeh­toi­sek­si pal­ve­lu­tuo­tan­nok­si vai yleis­hyö­dyl­li­sek­si ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin edistämiseksi.
Myös kun­tien ja maa­kun­tien on tun­nis­tet­ta­va oma roo­lin­sa. Kun­tien tu­lee näh­dä, mi­kä roo­li jär­jes­töil­lä on alu­eel­la hy­vin­voin­nin ja ter­vey­den edis­tä­mi­ses­sä. Kun­nan ei kan­na­ta esi­mer­kik­si ka­te­go­ri­ses­ti lak­kaut­taa so­te-jär­jes­tö­jen har­kin­nan­va­rai­sia avus­tuk­sia vain, kos­ka ”so­te siir­tyy maa­kun­nal­le”. Tu­lee muis­taa, et­tä kun­nil­la on jat­kos­sa­kin vas­tuu hy­vin­voin­nin edistämisestä.

On tär­ke­ää, et­tä jär­jes­töt ei­vät pu­toa maa­kun­nan ja kun­nan vä­liin sii­nä suh­tees­sa, et­tä mo­lem­mat kat­so­vat jon­kin asian kuu­lu­van toi­sen ton­til­le. Lop­pu­tu­le­ma­na voi­si täl­löin ol­la, et­tä yleis­hyö­dyl­li­nen toi­min­to, jo­ta mi­kään muu kuin jär­jes­tö­ta­ho ei hoi­da, lak­kai­si ole­mas­ta. Sik­si eri­lais­ten ra­ja­pin­to­jen tun­nis­ta­mi­nen hy­te-toi­min­nois­sa maa­kun­nan ja kun­nan vä­lil­lä on tär­ke­ää myös järjestönäkökulmasta.

Sel­vi­tys kir­kas­taa hy­vin sen, et­tä maa­kun­ta on kes­kei­ses­sä roo­lis­sa nii­den olo­suh­tei­den luo­mi­ses­sa, jot­ka mää­rit­tä­vät, mil­lai­set so­te-pal­ve­lu­mark­ki­nat maa­kun­taan syn­ty­vät. Li­säk­si maa­kun­ta vai­kut­taa oh­jaus­kei­noi­hin, joil­la pal­ve­lun­tuot­ta­jien hy­te-työ­tä kan­nus­te­taan ja val­vo­taan. Tä­män ta­kia on tär­ke­ää, et­tä maa­kun­tien muo­dos­ta­mis­vai­hees­sa ote­taan jo var­hain huo­mioon ne eri­lai­set te­ki­jät, joil­la jär­jes­tö­jen toi­min­tae­del­ly­tyk­siin suo­raan tai epä­suo­ras­ti vaikutetaan.

Sel­vi­tys nos­taa esiin myös sen, et­tä to­den­nä­köi­ses­ti jot­kut jär­jes­tö­jen hy­te-toi­min­nat ovat toi­sis­sa maa­kun­nis­sa yleis­hyö­dyl­li­siä toi­min­to­ja ja toi­sis­sa maa­kun­nis­sa nii­tä tuo­te­taan pal­ve­lui­na mark­ki­naeh­toi­ses­ti. Näin ol­len myös mark­ki­na-ar­vion on ol­ta­va maa­kun­ta­koh­tais­ta.” (Saa­rik­ko 2018)

Läh­teet:

Brax, Tui­ja 2018: Jär­jes­tö­jen roo­li maa­kun­ta- ja so­te-uu­dis­tuk­ses­sa — Sel­vi­tys­hen­ki­lön ra­port­ti. Saa­ta­vil­la: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160957

Saa­rik­ko, An­ne­li 2018: Jär­jes­tö­jen me­nes­tys uu­des­sa so­tes­sa vaa­tii yh­teis­työ­tä ja toi­min­taym­pä­ris­tön ymmärrystä
Saa­ta­vil­la: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/jarjestojen-menestys-uudessa-sotessa-vaatii-yhteistyota-ja-toimintaympariston-ymmarrysta